Muurahainen ja mehiläinen (protestanttisen) työeetoksen historiassa
Tiivistelmä
Artikkelissa tarkastellaan työeetosta ja työteliäisyyttä
kristillisenä hyveenä sekä työeetoksen historiallisia
juuria jäljittämällä mehiläisen ja muurahaisen
esikuvallista ahkeruutta ihmiselle. Lähtökohtana
ovat Raamattu, 700-luvulla eaa. eläneen
kreikkalaisen runoilijan Hesiodoksen Työt ja päivät
sekä eräät faabelit. Ahkeruuden ja työteliäisyyden
vastakohtana nähdään laiskuus ja joutilaisuus.
Niiden kontrastoinnin kautta lähestytään protestanttista
etiikkaa ja sen ilmenemismuotoja vuosisadan
takaisessa suomalaisessa agraariyhteisössä.
Lopussa kysytään, onko muurahaisesta sittenkään
työeetoksen esikuvaksi ja esitetään eräs tulkinta
työteliäisyyden maksiimiksi pohjalaisessa talonpoikaisyhteisössä.
kristillisenä hyveenä sekä työeetoksen historiallisia
juuria jäljittämällä mehiläisen ja muurahaisen
esikuvallista ahkeruutta ihmiselle. Lähtökohtana
ovat Raamattu, 700-luvulla eaa. eläneen
kreikkalaisen runoilijan Hesiodoksen Työt ja päivät
sekä eräät faabelit. Ahkeruuden ja työteliäisyyden
vastakohtana nähdään laiskuus ja joutilaisuus.
Niiden kontrastoinnin kautta lähestytään protestanttista
etiikkaa ja sen ilmenemismuotoja vuosisadan
takaisessa suomalaisessa agraariyhteisössä.
Lopussa kysytään, onko muurahaisesta sittenkään
työeetoksen esikuvaksi ja esitetään eräs tulkinta
työteliäisyyden maksiimiksi pohjalaisessa talonpoikaisyhteisössä.
Avainsanat
työeetos; työ; työteliäisyys; kristillinen hyve; ahkeruus; laiskuus; mehiläinen; muurahainen; Raamattu; Hesiodos; protestanttinen etiikka; talonpoikaisyhteisö; Paavali; Hannah Arendt; kalvinismi; luterilaisuus; Michel Foucault; teollistuminen; Kustaa Vilk
Tieteessä tapahtuu © Tieteellisten seurain valtuuskunta, Ulkoasu Heikki Kalliomaa